Esitys uudeksi kuntalaista on tulossa eduskuntaan alkusyksystä. Hallituksen esitysluonnos laista lähetettiin toukokuussa lausunnoille. Lausuntoaika päättyy tässä kuussa. Uuden kuntalain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alusta.
Puoluehallitus keskusteli kuntalain uudistamisesta ja suhtautui esitykseen pääsääntöisesti myönteisesti. Kuntien toimintaympäristö on muuttunut voimakkaasti, joten lainsäädännönkin on muututtava. Samalla, kun kilpailutus ja konsernimainen toiminta ovat lisääntyneet, kuntalaisten kiinnostus kansalaisvaikuttamiseen on vähentynyt. Myös EU-tasoinen lainsäädäntö ja sähköiset toimintatavat asettavat uudenlaisia haasteita kuntien toiminnalle.
Uuden kuntalain lähtökohtana on vahvistaa valtuuston ja valtuutettujen asemaa. Tämä on myönteinen kehityssuunta. Kuntavaalit esitetään siirrettäväksi huhtikuuhun. Valtuuston toiminta alkaisi kesäkuun alusta. Valtuustojen suuruuden määrääminen olisi nykyistä enemmän kuntien itsensä päätettävissä. Väestömäärään perustuvat alarajat kuitenkin säilyisivät. Kunnallisia lautakuntia kutsuttaisiin valiokunniksi, jos kunta päättää, että niihin voidaan valita vain valtuutettuja ja varavaltuutettuna.
Kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen ja kunnanjohtajan toimivalta ja vastuut on määriteltävä hallintosäännössä. Jokaisen kunnan tulisi tehdä kunnanjohtajan kanssa johtajasopimus, jossa määritellään vallan ja vastuun rajat ja työnjako. Lakiin sisältyisi edelleen nykyisen kaltainen pormestarijohtamisen malli. Kunnan työntekijät eivät voisi osallistua kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen puheenjohtajiston työskentelyyn valittuina jäseninä.
Vähäinen kiinnostus kuntavaaleihin on nostanut esille myös palvelujen käyttäjien suorat vaikuttamismahdollisuudet. Keskeistä tällöin on sellaisten edellytysten luominen, jotka kannustavat osallistumaan. Uusina keinoina mainitaan muun muassa kansalaisraadit. Vaikuttamistoimielimet on tarkoitus koota kuntalakiin ja esimerkiksi nuorisovaltuustossa tulisi pakollinen samalla tavalla kuten vanhusneuvosto tällä hetkellä.
Puoluehallitus suhtautui myönteisesti myös nettiäänestysjärjestelmän kehittämiseen, joka todennäköisesti lisäisi äänestysaktiivisuutta erityisesti nuorten keskuudessa.
Uudistuksessa on tarkoituksena lisätä aloiteoikeus koskemaan kunnan asukkaiden lisäksi palvelujen käyttäjiä sekä kunnassa toimivia yhteisöjä ja säätiöitä. Samalla aloiteoikeutta ehdotetaan laajennettavaksi ns. palvelualoitteeseen.
Palvelualoitemallissa kuka tahansa kuntalainen, yritys tai palveluntarjoaja saisi haastaa kunnan palvelutuotannon, jos se kykenee tuottamaan palvelun edullisemmin tai laadukkaammin kuin kunta. Kunnan velvollisuus olisi ottaa haaste vastaan ja verrata julkisesti omaan palveluaan haastajan esittämään vaihtoehtoon. Tätä, erityisesti Kokoomuksen ajamaa mallia, SDP ei voi missään tapauksessa hyväksyä. Se aiheuttaisi paljon sekaannusta ja sotkua kunnissa sekä vaikeuttaisi kunnan omien palveluiden pitkäjänteistä kehittämistä.
Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja, SDP:n puoluehallituksen jäsen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti