torstai 5. kesäkuuta 2014

Vanhuspalvelulakia ei ole vielä sisäistetty



Vanhuspalveluiden laatu puhututtaa kansalaisia paljon. Hyvä, että puhututtaa. Se osoittaa asian olevan ajankohtainen ja tärkeä. Vajaan vuoden voimassa olevan vanhuspalvelulain tavoitteena on korjata vanhustenhoidon puutteita. Laki on sinällään hyvä. Sen seuranta on kuitenkin osoittanut, ettei kaikissa kunnissa ole vielä riittävästi sisäistetty lain henkeä. Lain toteutuminen edellyttää vielä seuraavia toimenpiteitä:

 
  1. Resurssien varmistaminen on välttämätöntä. Selvityksissä on todettu, että monessa ympärivuorokautisessa hoitoyksikössä hoitotyöntekijöitä on edelleen liian vähän. Vanhuspalvelulakia säädettäessä sovittiin tavoitteesta, ettei yhdessäkään yksikössä henkilöstömitoitus vuoden 2014 lopulla ole alle 0,5 työntekijää asukasta kohden. Mikäli tämä tavoite ei toteudu, henkilöstömitoituksesta säädetään lailla. Tästä sopimuksesta on pidettävä kiinni. Kunnilla on nyt puoli vuotta aikaa korjata puutteet.
  2. Laitoshoidon purkamista on jatkettava. Jotta tämä onnistuu, on yhteisökoteja (kuten ryhmäkoteja ja tehostettua palveluasumista) rakennettava lisää. Esimerkiksi muistisairautta sairastava ei useinkaan tarvitse laitoshoitoa. Tietyssä sairauden vaiheessa hän kuitenkin tarvitsee yhteisöllistä asumista, jossa mahdollistuu toimintakyvyn ylläpitäminen ja aktiivinen elämä.
  3. Kotihoidon kehittämiseen on panostettava kunnissa nykyistä huomattavasti enemmän. Valmiista palvelupaketeista on päästävä kuntouttavaan hoitoon. Kauppapalvelu kannattaa muuttaa esimerkiksi kävelymatkaksi kauppaan ostoksille. Siinä vaiheessa, kun kotona asuvan ikäihmisen ulkona liikkuminen loppuu, otetaan pitkä askel kohti pysyvää laitoshoitoa. Kotihoitoa tukevaa kuntouttavaa päivätoimintaa järjestetään tällä hetkellä aivan liian harvassa kunnassa.
  4. Hoitotyöntekijöiden perus- ja täydennyskoulutusta on kehitettävä. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota kuntouttavan hoidon toteutukseen ja muistisairaiden ihmisten kohtaamiseen. Julkisuudessakin on paljon puhuttu ikäihmisten saamasta huonosta kohtelusta. Aina se ei johdu resurssien puutteesta, vaan hoitotyöntekijöiden puutteellisista valmiuksista esimerkiksi muistisairautta sairastavan henkilön käyttäytymisen ymmärtämiseen ja auttavaan kohtaamiseen.

 
Vaikka edellä mainituissa asioissa on vielä paljon kehitettävää, paljon hyvääkin on tapahtunut. Meillä monia kuntia, jossa asia on otettu vakavasti ja puutteita ryhdytty korjaamaan. Meillä on myös paljon erittäin laadukasta työtä tekeviä työpaikkoja sekä kotihoidossa että ympärivuorokautisessa hoidossa ja hoivassa. Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy selvitti yhdessä TNS Gallup Oy:n kanssa suomalaisten käsityksiä ikäihmisten hoidon ja hoitopalveluiden tasosta Suomessa. Puolet vastaajista – erityisesti iäkkäimmät – kokivat, että ikäihmisten hoidosta käytävässä keskustelussa keskitytään liiaksi ongelmiin ja kielteisiin asioihin. Olen itsekin ollut ihmeissäni erityisesti joidenkin opposition kansanedustajien puheenvuoroista, joissa esimerkiksi pelotellaan kansalaisia laitoshoidon purkamisen tarkoittavan ikäihmisten heitteillejättöä yksin omiin koteihinsa. Mielestäni tällainen pelottelu on moraalitonta, eikä perustu mihinkään tosiasioihin.

 
Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti