Oppositio kysyi työttömyyden hoidosta

Toissa viikolla hallitus vastasi opposition tekemään välikysymykseen työttömyyden hoidosta. Aihe on tärkeä ja ajankohtainen, sillä työttömyys aiheuttaa paljon inhimillistä kärsimystä niin yksilöille kuin perheille. Suomella ei ole varaa näin korkeisiin työttömyyslukuihin. Jos rakenteellista työttömyyttä saadaan vähennettyä yhdellä prosentilla, se vähentää valtion kuluja miljardin. Kaikkien työttömyysjaksojen lyheneminen yhdellä päivällä säästää valtion menoja 27 miljoonaa euroa.

Välikysymyksen väite siitä, ettei hallitus ole tehnyt oikeita toimenpiteitä työttömyyden vähentämiseksi, on kuitenkin perätön. Hallituksen ja sosialidemokraattien määrätietoinen politiikka on tuottanut joukon toimia, joilla osaltaan tehostetaan työpaikkojen syntymistä sekä työn ja työntekijöiden kohtaamista. Monet näistä uudistuksista ovat kuitenkin olleet vasta niin vähän aikaa voimassa, että niiden kokonaisvaikuttavuutta on vielä vaikea arvioida. Näistä toimenpiteistä mainittakoon työ- ja elinkeinotoimistojen palvelukonseptien uudistukset. On totta, että työvoimatoimistot ovat olleet tiukoilla muutoksen ja asiakkaiden määrän kasvun takia. Sen vuoksi kehysriihessä tehty päätös osoittaa lisärahoitusta niille TE-toimistoille, joiden toiminta-alueilla haasteet ovat suurimmat, on erittäin tärkeä.

Hallitus on monin tavoin edistänyt pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä. Toteutettuja tai valmistelussa olevia toimenpiteitä ovat muun muassa työllisyyspoliittinen kuntakokeilu, pitkäkestoinen palkkatuki ikääntyville pitkäaikaistyöttömille, osatyökykyisten työllistymisen edistämiseen tähtäävät toimenpiteet, työllistämisen edistäminen julkisilla hankinnoilla ja sosiaalihuoltolain uudistaminen. Merkittävä uudistus on myös 300 euron suojaosa työttömyysturvaan ja asumistukeen. Ne mahdollistavat sen, että työttömän henkilön on mahdollista tehdä jonkin verran työtä ilman, että työttömyysturva tai asumistuki alenee.

Ensi vuonna on tarkoitus laajentaa työvoimapalvelukeskusten toiminta koskemaan koko maata. Tämä ns. TYP-toiminnan idea on saada TE-toimistot, kunta ja Kela tekemään yhdessä työtä pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi. Erityisen tärkeää on kytkeä kunnan sosiaali- ja terveydenhuolto mielenterveys- ja päihdepalveluineen sekä talous- ja velkaneuvonta osaksi asiakkaan kokonaisvaltaista auttamista. Kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä on vielä paljon tekemistä.

Opposition väitteistä huolimatta nuorisotakuu – sosialidemokraattien suuri innovaatio - on ollut myönteinen asia. Takuu on ollut voimassa vasta vajaa puolitoista vuotta. Sen avulla on saatu jo monia hyviä asioita aikaan. Vuonna 2013 työttömänä olleista nuorista 92,6 prosentille oli tehty työllistymissuunnitelma kolmen kuukauden sisällä. Alle 25-vuotiaiden kohdalla takuu toteutui kolmen kuukauden sisällä 77 prosentilla ja 25 – 29-vuotiaista vastavalmistuneista 63 prosentilla. Lisäksi nuorten työttömyyden kesto on keskimäärin vain 11 viikkoa, kun keskimääräinen työttömyys kestää 42 viikkoa. Suuressa osassa Euroopan maista nuorten työllisyystilanne on Suomea paljon heikompi. Aivan varmuudella voidaankin sanoa, että ilman nuorisotakuuta nuorten työllisyystilanne olisi Suomessa nykyistä huomattavasti huonompi.

Nuorisotakuun toteuttamiseen on nyt saatava mukaan kaikki keskeiset toimijat: elinkeinoelämä, järjestöt, oppilaitokset, sosiaali- ja terveystoimi sekä nuorisotoimi. Erityisen tärkeää on kertoa työnantajille heille kohdistuvista etuuksista. Suuri osa työnantajista ei edelleenkään tiedä esimerkiksi Sanssi-kortista tai siitä, että työnantajille maksettavaa koulutuskorvausta peruskoulun päättävien opiskelijoiden palkkaamisesta oppisopimuskoulutukseen on huomattavasti korotettu. Ensimmäisenä vuonna koulutuskorvaus on 800 euroa kuukaudessa. Sanssi-kortti tarkoittaa sitä, että alle 30-vuotiaan nuoren työhön ottava työnantaja saa valtiolta korvausta 700 euroa kuukaudessa 10 kuukauden ajan. Niissä kunnissa, joissa on aktiivisesti lähdetty kiertämään työpaikkoja ja kertomaan työnantajille näistä etuuksista, on nuorten työllistyminen edistynyt paremmin. Nyt toivoisi työnantajien tarttuvan tähän tilaisuuteen, sillä näissä uudistuksissa on huomioitu erityisesti työnantajien toiveet.

Työllisyyden parantamiseksi Suomi tarvitsee uusia työpaikkoja. Muutama viikko sitten julkitulleet metsäteollisuuden investointipäätökset olivat myönteisiä signaaleja tähän suuntaan. Näitä odotetaan nyt lisää. Yhteisöveroa on alennettu ja maltillinen palkkaratkaisu on saatu tehtyä, joten nyt on yritysten vuoro tulla mukaan yhteisiin talkoisiin.

Tällä viikolla eduskunnassa lähetekeskustelussa olleessa lisätalousarviossa on lisärahoitusta kasvuun ja työllisyyteen. Näihin asioihin lisäpanostusten saaminen tulee olla sosialidemokraattien ykköstavoitteena myös tulevissa minihallitusneuvotteluissa.

Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd)