Avoimuutta ja aloitteellisuutta

Keskeistä toimivassa demokratiassa on se, että kansalaiset kokevat tulevansa aidosti kuulluiksi ja omaavansa todellisia vaikuttamismahdollisuuksia. Tämä edellyttää, että kansalaiset saavat riittävästi tietoa asioista ja omista vaikuttamismahdollisuuksistaan. Kuntalain mukaan (27. pykälä) valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palveluiden käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan.

 

Joensuun kaupunginvaltuuston toiminnassa on kokeiltu tällä valtuustokaudella uudenlaisia toimintatapoja avoimuuden lisäämiseksi. Yhtenä esimerkkinä ovat valtuuston kyselytunnit, joiden aikana valtuutetut ja viranhaltijat keskustelevat ennalta valitusta ajankohtaisesta aiheesta. Yleisö ja media voivat vapaasti seurata valtuuston kyselytuntia lehteriltä.

 

Valtuuston kokouksien aikana viestintäpäällikkö Ville Moilanen twiittaa reaaliaikaisesti kokouksen etenemisestä. Keskusteluihin on osallistunut kokouksien aikana Twitterissä keskimäärin kymmenkunta seuraajaa. Kaikkiaan Joensuun kaupungilla on Twitterissä noin 500 seuraajaa. Lisäksi Joensuun kaupunki ja sen eri yksiköt ovat myös Facebookissa.

 

Joensuulaiset tekevät keskimääräistä enemmän kuntalaisaloitteita. Viime vuonna niitä tehtiin lähes kahdestakymmenestä eri asiasta. Keskustellessani kuntalaisten kanssa olen kuitenkin huomannut, että vain harvat tietävät tästä mahdollisuudesta. Kuntalaisaloite on kunnan asukkaan tai asukasryhmän aloite, jonka kautta kunnan asukas voi vaikuttaa suoraan oman kuntansa toimintaan ja päätöksentekoon. Kun kuntalaisaloitteen tekee vähintään kaksi prosenttia äänioikeutetuista kuntalaisista, on se käsiteltävä valtuustossa kuuden kuukauden kuluessa. Lisäksi valtuuston tietoon on saatettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet.

 

Moni ei myöskään ole tietoinen, että kaupungin www-sivujen kautta voi kuka tahansa antaa palautetta kaupungin toiminnoista ja palveluista (www.jns.fi). Palautetta voi antaa nimettömänä tai jos haluaa saada vastauksen palautteeseensa, vastauksen saa antamalla joko puhelinnumeronsa tai sähköpostiosoitteensa. Toki, jos palaute tai kysymys kohdistuu suoraan johonkin yksikköön tai sen toimintaan, se on parasta antaa suoraan kyseiseen yksikköön.

 

Kuntalaiskuulemisia on järjestetty Joensuussa aina isojen asioiden, kuten kuntaliitossuunnitelmien ja palveluverkkotarkastelujen, yhteydessä. Kaavoitus järjestää jo lain perusteella säännöllisiä kuulemisia. Huhtikuussa valtuusto kokeili yhdessä vanhusneuvoston kanssa uudenlaista kuulemis- ja kohtaamismuotoa. Tuolloin kaupunginvaltuusto halusi saada kaupunkilaisten palautetta ja kokemuksia seniorikansalaisten palveluista. Valtuutetut olivat kuulijoina ja pääpaino oli kaupunkilaisten puheenvuoroilla. Kysymyksiin vastaamassa olivat sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijat ja lisäksi vapaa-aikajohtaja Timo Heinonen. Paikalla oli noin 160 kaupunkilaista ja palaute tilaisuudesta oli pääsääntöisesti positiivista. Näitä tilaisuuksia on tarkoitus jatkaa ja niihin voi lähettää teemaehdotuksia. Tähän mennessä on ehdotettu, että seuraavassa tilaisuudessa keskusteltaisiin joko lasten ja nuorten palveluista tai vaihtoehtoisesti esteettömyydestä. Valtuuston puheenjohtajisto päättää syys-/lokakuussa järjestettävän tilaisuuden aiheen alkusyksystä.

 

Uudenlaisen vuoropuhelun edelleen kehittämiselle on selkeä tarve ja uusia ideoita otetaankin mielellään vastaan. Itse olen esimerkiksi miettinyt, voisiko kansalaisraateja, erilaisia järjestöjä ja kokemusasiantuntijoita käyttää enemmän alueiden ja palveluiden suunnittelussa.

 

Toimivassa demokratiassa kansalaisten keskeinen vaikuttamiskeino on vaaleissa äänestäminen. Toivon, että pian olevissa EU-vaaleissa osallistuminen olisi aktiivista. Itse aion äänestää parasta mahdollista ehdokasta: Riitta Mylleriä.

 

Merja Mäkisalo-Ropponen

Joensuun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (sd)