Ravinto ja terveys

Viime viikolla eduskunnassa käytiin ajankohtaiskeskustelu liikunnan edistämisestä. Tällä viikolla oli vuorossa elintarviketurvallisuusselonteon palautekeskustelu. Selonteossa käsitellään elintarvikeasioita laajasti, mutta keskityn nyt terveyden edistämiseen.

Liikunta ja ravitsemus yhdessä ovat tärkeimpiä terveyden ja toimintakyvyn edellytyksiä. Elintavat, erityisesti ravinto- ja liikuntatottumukset, alkoholin käyttö, tupakointi ja ylipaino vaikuttavat monien sairauksien sairastumisriskiin. Riittämätön liikunta, ylipaino ja epäterveellinen ravitsemus ovat voimakkaasti yhteydessä toisiinsa. Edulliseen suuntaan muuttuessaan ne vähentävät muun muassa diabetesta, kohonnutta verenpainetta ja korkeita veren rasvapitoisuuksia.

Kysymys on kansanterveyden lisäksi kansantaloudesta. Elintavoista johtuvat hoitokustannukset on arvioitu olevan jopa kaksi miljardia euroa vuosittain. Tämän lisäksi terveydenhuollon ulkopuolella aiheutuu suuria kustannuksia esimerkiksi lisääntyneiden sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden vuoksi.

Ravitsemuksen sisällön suhteen viime vuosikymmeninä tapahtunut myönteinen kehitys tyydyttyneen rasvan ja suolan saannin osalta on kääntynyt huonompaan suuntaan. Tämä näkyy esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksien merkittävien riskitekijöiden, kuten kolesterolitason ja verenpaineen, kohoamisena. Väestön ylipainoisuuden lisääntymisessä on erityisen huolestuttavaa lasten ja nuorten ylipainoisuuden kaksinkertaistuminen kolmen viime vuosikymmenen aikana.

Väestön eriarvoistuminen näkyy myös elintavoissa. Alemmissa sosiaalisissa asemissa olevien ruokailutottumukset ovat huonommat johtuen osittain siitä, että terveellinen ruoka on usein epäterveellistä ruokaa kalliimpaa. Meidän tulisikin löytää kriteerejä ja taloudellisia ohjauskeinoja siihen, että kaikilla olisi mahdollisuus ostaa terveellistä ravintoa. Taloudellisten ohjauskeinojen lisäksi on arvioitava mahdollisuuksia vaikuttaa terveellisen ravinnon saantiin markkinoinnin ja tuotekehityksen keinoin.

Lasten ja nuorten kohdalla on erityisen tärkeää pitää huolta siitä, että heitä ohjataan terveelliseen ravitsemukseen. Toisaalta olisi syytä miettiä tiettyjä rajoituksia, joilla lasten ja nuorten terveyttä suojellaan. Esimerkiksi energiajuomien myyntikielto alle 16-vuotiaille ja energianuuskan myyntikielto alle 18-vuotiaille olisi perusteltua. Näissä tuotteissa olevat aineosat eivät ole lapsille terveellisiä. Lisäksi energiajuomat sisältävät runsaasti sokeria ja hampaita vahingoittavia aineita. Nuorten parissa muoti-ilmiöksi noussut energianuuska on tupakkajäljitelmä, joka muistuttaa nuuskaa. Selvitysten mukaan jo 12-vuotiaat lapset käyttävät sekä energiajuomia että energianuuskaa. Haluankin vedota kauppiaisiin, että he vapaaehtoisesti kieltäytyisivät myymästä näitä tuotteita lapsille ja nuorille.

Valtioneuvoston selonteossa on nostettu esille todella tärkeitä asioita kansanterveydenkin näkökulmasta. Siinä ei ole kuitenkaan määritelty esitellyille toimenpiteille aikatauluja ja vastuutahoja. Kyseenalaistan kovasti tällaisten selontekojen merkityksen, ellei samalla päätetä seurannasta ja tavoitteiden toteutumisen arvioinnista. 

Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd)