Mietteitä metsäpoliittisesta selonteosta

Minulle – kuten monelle muullekin suomalaiselle, metsä on tärkeä. Suomalaiset viihtyvät metsässä ja ovat aina osanneet elää sopusoinnussa luonnon ja metsän kanssa sekä hyödyntää metsän antimia. Suomi on elänyt puusta ja uskon, että metsä eri muodoissaan on jatkossakin Suomelle tärkeä elinehto. Eduskunnassa keskiviikkona lähetekeskustelussa olleen valtioneuvoston metsäpoliittisen selonteon visio ”Metsien kestävä hoito ja käyttö on kasvavan hyvinvoinnin lähde” on mielestäni hyvä.

 

Biotalous kattaa sekä kestävän luonnonvarojen käytön että biologisten ja -teknisten prosessien käytön tuotantoketjussa. Biotaloudessa luonnonvaroja hyödynnetään biologisia prosesseja soveltaen ja jäljittäen kestävällä tavalla. Metsäbiotalous on metsiin perustuvaa biotaloutta. Runsaat metsävaramme, korkeatasoinen osaamisemme ja nykyinen teollinen perustamme mahdollistavat Suomen kehittymisen kestävän luonnonvarojen käytön ja biotalouden kärkimaana.

 

Tavoitteenamme tulee olla nykyistä vähäpäästöisempi yhteiskunta, johon pyritään kestävän biotalouden avulla. Valmisteilla olevassa biotalousstrategiassa pyritään suuntaamaan yhteiskunnan kehitystä kohti vähähiilistä ja resurssitehokasta yhteiskuntaa, jossa korostuu luonnonvarojen kestävä käyttö. Biotalousstrategia tulee ohjaamaan kaikkien luonnonvarojen käyttöä koskevien ohjelmien ja strategioiden suunnittelua ja toimenpanoa jatkossa.

 

Biomassan kulutus energian tuotannossa tulee moninkertaistumaan tulevaisuudessa ja niiden kansainvälinen kauppa kasvaa, vaikka fossiiliset polttoaineet säilyttävät maapallolla asemansa vielä kauan suurimpana energianlähteenä. Biotalouteen siirtyminen jollakin aikavälillä globaalistikin on kuitenkin väistämätöntä. Ensimmäisinä biotalouteen johtavasta kehitysurasta johtopäätökset tekevät maat saavat kilpailuetua. Suomella on sekä resurssiensa puolesta että kulttuurisesti mahdollisuus olla mukana tässä jo hyvässä vauhdissa olevassa kehityksessä. Selonteossa on arvioitu, että maailmalla biotuotteiden ja biomassapohjaisen energian markkinapotentiaali kaksinkertaistuu vuosina 2015 – 2030. Biomassojen kysynnän kasvu antaa hyvät mahdollisuudet alan tuotannon kasvulle ja liiketoiminnalle. Liiketoiminnan kehittämisessä on erinomaiset mahdollisuudet kasvavilla ja osaamislähtöisillä pk-yrityksillä.

 

Uusiutuvan energian tuotanto lisääntyy voimakkaasti. On arvioitu, että vuonna 2050 Suomen primäärienergian käytöstä noin 50 % voisi olla uusiutuvaa. Selonteossa mainitaan, että tämän tason saavuttaminen on erittäin haastavaa. Itse ajattelen sen olevan ihan realistinen tavoite, sillä esimerkiksi omassa maakunnassani, Pohjois-Karjalassa kaikesta käytetystä energiasta lämmitys ja liikenne mukaan lukien jo 67 prosenttia tuotetaan uusiutuvan energian lähteistä. Lukema on kaksi kertaa koko maan keskiarvoa suurempi. Kasvihuonepäästöt vähenivät Pohjois-Karjalassa 21 prosenttia vuosina 2007 – 2012.  Panostaminen kotimaiseen energiaan heijastuu Pohjois-Karjalassa myös työpaikkoihin. Uusiutuvan energian koneita ja laitteita valmistavien yritysten liikevaihto kasvoi kahden viime vuoden aikana yli 21 prosenttia ja työllisyys yli 14 prosenttia. Vuosina 2008 – 2012 syntyi 45 keskeisimmässä koneita ja laitteita valmistavassa yrityksessä yli 400 uutta työpaikkaa. Tässä asiassa muun Suomea kannattaisi ottaa Pohjois-Karjalasta oppia.

 

Vihreään kasvuun liittyy suuria työllisyysodotuksia laajemminkin. Tulevaisuudessa Suomeen syntynee uusia työpaikkoja uusien biomassapohjaisten tuotteiden valmistuksen ja kehittämisen pohjalta, esimerkkinä bioenergia ja liikenteen biopolttoaineet, biomassaan perustuvat kemikaalit ja uudet materiaalit. Teknologinen kehitys voi tuoda myös puunjalostukseen tuotantoteknologiaa ja sitä kautta uusia käyttökohteita ja kilpailukykyä. Esimerkiksi selluteollisuuden yhteydessä tuotettavat liikenteen biopolttoaineet korvaavat painopaperin tuotannosta poistuvaa kapasiteettia. Metsäalan uudistamisen ja monipuolistamisen tueksi on tärkeää vahvistaa monitieteistä tutkimusta ja tuotekehitystä. Tarvitsemme yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tiivistä yhteistyötä, jotta saisimme optimaalisen hyödyn biotaloudesta. Samalla meidän on suunnattava enemmän voimavaroja metsäbiotalouden liiketoiminnan sekä tuotteiden ja palvelujen kaupallistamiseen sekä kokeiluhankkeisiin.

 

Pohjoiskarjalaisena olen ylpeä Joensuussa viime vuonna aloittaneesta pyrolyysilaitoksesta. Raaka-aineena tässä laitoksessa käytetään metsähaketta sekä muuta puubiomassaa. Prosessissa kuivatislauksella syntyy bioöljyä. Vaikka ensivaiheessa bioöljyä käytetään korvaamaan nestemäisiä fossiilisia polttoaineita, voi bioöljy toimia tulevaisuudessa erilaisille biokemikaaleille tai liikenteen polttoaineille. Bioöljyn käytöllä on merkittäviä positiivisia ympäristövaikutuksia, sillä bioöljyllä tuotettu energia vähentää kasvihuonepäästöjä yli 70 prosenttia fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna.

 

Merja Mäkisalo-Ropponen

kansanedustaja (sd)