Myönteisiä koulutuspoliittisia päätöksiä

Viime vuoden loppupuolella iloitsin monesta myönteisestä koulutuspoliittisesta päätöksestä. Ensinnäkin Karelia-ammattikorkeakoulun pysyvän toimiluvan saaminen oli koko maakunnalle tärkeä asia. Ministeriön arviointien mukaan ammattikorkeakoulumme toimii erittäin tehokkaasti ja laadukkaasti. Toinen hyvä uutinen oli Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymälle vuodelle 2014 myönnetty 132 000 euron valtionavustus korotettuun koulutuskorvaukseen. Kaiken kaikkiaan ko. valtionavustusta eri koulutusjärjestäjille myönnettiin 4,8 miljoonaa euroa.

 

Korotettua koulutuskorvausta maksetaan työnantajille vuonna 2014 perusopetuksen tai perusopetuksen lisäopetuksen (10. luokan) päättäneiden sekä vuonna 2013 perusopetuksen tai perusopetuksen lisäopetuksen jälkeen aloittaneiden opiskelijoiden oppisopimuksena järjestettävään ammatilliseen perus- ja lisäkoulutukseen. Korvaus on ensimmäisenä oppisopimusvuotena 800 euroa kuukaudessa, toisena 500 euroa ja kolmantena 300 euroa kuukaudessa. Korvaus nousee merkittävästi, sillä oppisopimuskoulutusta ammatillisena peruskoulutuksena suorittavilla korvaus on ollut keskimäärin 100 euroa kuukaudessa. Koulutuskorvauksen nostaminen on suora vastaus työnantajien palautteeseen siitä, että suoraan peruskoulusta tulleen nuoren ohjaamiseen ja opastamiseen tulisi saada korotettua korvausta.

 

Opetusministeriö myönsi lisäksi 800 000 euroa tuetun oppisopimuskoulutuksen hyvien käytäntöjen käsikirjan tuottamiseen kaikkien koulutuksen järjestäjien käyttöön. Eri puolilla maata - myös Pohjois-Karjalassa - on luotu erilaisten hankkeiden avulla toimintatapoja, jotka ovat tuoneet oppisopimukseen nuoria, joilla muuten ollut riski jäädä jopa kokonaan koulutuksen ulkopuolelle. Nyt on tarkoitus koota yhteen näitä onnistuneita koulutusmalleja, joiden on todettu auttavan erityisesti sellaisia nuoria, jotka eivät menesty ns. perinteisessä opetuksessa.

 

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä sai vuodelle 2014 myös 80 000 lisäavustusta nuorten aikuisten osaamisohjelman toteuttamiseen. Ohjelman tavoitteena on tarjota tuettu mahdollisuus osaamisen kasvattamiseen 20 - 29-vuotiaille nuorille, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa. Koko Suomessa tähän kohderyhmään kuulu 120 000 nuorta. Tämä valtionosuus on tarkoitettu niin sanottuun hakevaan ja tukevaan toimintaan, joilla tavoitetaan nämä nuoret aikuiset ja tuetaan heidän tutkinnon suorittamistaan. Vuonna 2013 tähän toimintaan osoitettiin koko maassa kaksi miljoonaa euroa ja nyt rahoitus kaksinkertaistui neljään miljoonaan euroon.

 

Näiden ammatilliseen koulutukseen osoitettujen valtionavustusten lisäksi olen tyytyväinen Pohjois-Karjalan saamasta 782.411 euron erityisavustuksesta muun muassa peruskoulun luokkakokojen pienentämiseen. Opetusministeriön myöntämä valtionavustus on tuntuva panostus koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen. Sen avulla tuetaan kouluja ja kavennetaan koulujen välisiä eroja. Joensuun osuus avustuksesta on 371.000 euroa. Erityisavustusta saivat Pohjois-Karjalassa lisäksi Kitee (33.058), Lieksa (128.770), Nurmes (72.350), Outokumpu (23.362), Tohmajärvi (118.548) ja Valtimo (35.323) Peruskoulu on tasa-arvoisen yhteiskunnan peruskallio, joka ansiosta kaikille lapsille ja nuorille aukeaa samanlaiset mahdollisuudet edetä elämässä. Liian suuressa ryhmässä opiskelu kuitenkin helposti pudottaa lapsia ja nuoria normaalilta oppimispolulta, jos he eivät saa riittävästi opettajan henkilökohtaista ohjausta ja tukea. Luokkakokojen pienentämiseen myönnetty korvamerkitty määräraha on opetusministeriltä todellinen tasa-arvoteko.

 

Merja Mäkisalo-Ropponen

kansanedustaja (sd)