Viime viikolla keskusteltiin eduskunnassa
pääministerin tiedonannon pohjalta rakennepaketista.
Ikäihmisten laitoshoidon purkamisesta puhuttiin paljon,
eikä asiassa aina pysytty. Perussuomalaisten pelottelu ikäihmisten heitteille
jättämisestä on epäeettistä toimintaa. Poliittisessa keskustelussa tulee kantaa
vastuuta siitä, ettei väärillä ja epätotuudenmukaisilla uhkakuvilla pelotella
turhan takia kansalaisia. Laitoshoidon purkaminen on vanhuspalvelulain keskeisiä
tavoitteita ja tätä lakia perussuomalaisetkin olivat eduskunnassa hyväksymässä.
Nyt he vastustavat yhtä tämän lain keskeistä periaatetta.
Oppivelvollisuusiän nostaminen on merkittävä päätös,
jonka avulla rakennetaan entistä osaavampaa yhteiskuntaa. Mitä koulutetumpi
kansakunta, sen paremmin pärjäämme kansainvälisessä kilpailussa. Samalla
tuetaan nuorisotakuun toteutumista, sillä nyt jopa 5 000 peruskoulun
päättänyttä nuorta jää vuosittain "tyhjän päälle" ilman
opiskelupaikkaa. Lisäksi ensimmäisenä opiskeluvuotena lukuisat nuoret
keskeyttävät opintonsa. Lukuvuoden
2010 – 2011 aikana lukiokoulutuksessa keskeyttämisprosentti oli 4 ja nuorille
suunnatussa ammatillisessa koulutuksessa 9,1 prosenttia. Oppivelvollisuuden nostaminen vuodella toimii
eräänlaisena siltana peruskoulun ja toisen asteen eli lukion ja ammattiin
opiskelun välillä. Tämä silta kantaa nuoret sen kuilun yli, johon nyt tuhansia
nuoria vuosittain tippuu.
Keskustan vaihtoehtoisessa rakennepaketissa ehdotetaan
muun muassa peruskoulun ryhmäkokojen suurentamista säästöjen saamiseksi.
Hallitus haluaa toimia päinvastaiseen suuntaan, sillä ryhmäkokojen
suurentaminen lisäisi varmuudella lasten ja nuorten syrjäytymisriskiä ja
heikentäisi oppimistuloksia.
Pisa-tutkimuksen tulokset haastavat koulujärjestelmämme
uudistamaan ja kehittämään toimintoja. Muutoksia tulee tehdä monella tasolla.
Tarvitaan uudenlaisia opetusmetodeja, jotka huomioivat paremmin erilaiset
oppimistyylit ja erilaiset oppijat. Kansainvälisissä vertailuissa suomalaisen
peruskoulun hyvää mainetta on varjostanut pidemmän aikaa se, että suomalaiset
lapset kokevat viihtyvänsä huonosti koulussa. YK:n lapsen oikeuksien komitea
koki tämän uhkana lapsen oikeuksien toteutumiselle ja suositteli Suomelle
vuonna 2011, että lasten hyvinvointiin kouluissa kiinnitettäisiin enemmän
huomiota. Suomalaiset lapset ja nuoret pääsevät liian vähän vaikuttamaan koulun
toimintaan. Nämäkin seikat voivat olla osa syynä huonontuneisiin
oppimistuloksiin. Lisäksi yleinen arvostus koulua ja opettajia kohtaan on heikentynyt.
Monet opettajat ovat todenneet, että työn vaikeimpia asioita on kohdata
vanhempia, jotka saattavat jopa lasten kuullen haukkua ja uhkailla opettajaa.
Tällaisessa tilanteessa on luonnollista, että opettajan ja koulun arvovalta
kasvattajana horjuu. Tämä voi pahimmillaan heikentää lapsen ja nuoren
motivaatiota koulunkäyntiä kohtaan. Vastuullinen vanhempi toimii yhteistyössä
muiden kasvattajien kanssa. Viime viikolla eduskunnassa hyväksytyssä ns.
koulurauhapaketissa kiinnitetään näihin asioihin erityistä huomiota.
Tavoitteena on kaikkien kouluissa työskentelevien hyvinvoinnin ja osallisuuden
lisääminen.
Yhteisöllisyyden ja välittämisen avulla rakennetaan
parempaa yhteiskuntaa. Nämä sanat kuuluvat myös jouluun. Pidetään huolta
itsestämme ja läheisistämme!
Hyvää joulun aikaa kaikille!
Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti