Yhteisöllisyys ja välittäminen voittoon

Elämme uhkakuvien ja mahdollisuuksien aikaa. Toivon, että näkisimme yhteiskuntamme haasteellisen tilanteen enemmän mahdollisuutena. Mikäli vaivumme toivottomuuteen ja synkkyyteen, siitä tulee helposti itseään toteuttava ennuste.

 

Tämän vuoden lisätalousarvioissa sekä ensi vuoden talousarviossa lähtökohtana ovat tulevaisuuden kannalta tärkeät elvyttävät toimenpiteet kuten homerakennusten, vanhojen lähiöiden ja rakennusten korjausinvestoinnit ja tiehankkeet. Homerakennukset on joka tapauksessa korjattava ja tiestön kuntoa ylläpidettävä. Nyt on järkevää tehdä näitä tekoja.

 

Nuorisotakuun toteutumisen varmistaminen ja pitkäaikaistyöttömien työllistyminen on myös huomioitu talousarviossa ja lakimuutoksissa. Työttömien työkyvystä on pidettävä huolta, sillä tulevaisuudessa tarvitsemme kaikki työhön kykenevät kansalaisemme mukaan työelämään. Huolestuttavaa on, että joissakin kunnissa ei ole lähdetty riittävän voimallisesti toteuttamaan nuorisotakuuta ja pitkäaikaistyöttömien työllistämishankkeita valtiovallan rahoituksesta huolimatta. Molemmissa hankkeissa toteutusvastuu on kunnilla, sillä ministeriö tule antamaan konkreettisia toimintaohjeita.

 

Nuorten työllistämisen helpottamiseksi oppisopimuskoulutusta on tarkoitus lisätä ja kehittää. Normaalin oppisopimuksen lisäksi on kehittävä erilaisia tuetun oppisopimuksen muotoja. Oppivelvollisuuden jatkaminen vuodella on mielestäni hyvä asia. Sen avulla estetään 15-vuotiaita nuoria jäämästä tyhjän päälle. Yksi lisävuosi antaa nuorelle mahdollisuuden miettiä tulevaisuuttaan ja saada lisää työelämävalmiuksia. Tarkoitus ei ole istuttaa nuoria, jotka eivät ole menossa lukioon tai ammatilliseen oppilaitokseen, yhtä vuotta tavallisessa peruskoulussa. Tarkoituksena on luoda silta koulu ja työelämän välille niin, että nuoren on helpompi päästä jatkamaan opintoja tai saada oppisopimuspaikka itselleen.

 

Olen hyvin iloinen, jos ja kun maltillinen palkkaratkaisu saadaan aikaan. Se on maamme kannalta hyvä päätös. Tarvitsemme työtä ja työn luomisen edellytyksiä. Työnantajat ovat saamassa monenlaisia helpotuksia, esimerkiksi yhteisöveron alentaminen. Työnantajille kohdennetut verohelpotukset astuvat voimaan ensi vuoden alussa. Tuloksena pitäisi syntyä halua ja tahto työllistää. Ostovoiman kannalta tärkeää on, että ansiotuloverotus kevenee pieni- ja keskituloisten osalta, mutta samalla esimerkiksi pääomaverotusta kiristetään.

 

Työntekijät ovat maltillisella palkkaratkaisulla osallistuneet yhteisiin talkoisiin. Samaa on syytä vaatia muiltakin osapuolilta. Viime viikolla eduskunnassa käytiin keskustelu tarkastusvaliokunnan mietinnön pohjalta valtionyhtiöiden johdon palkitsemisjärjestelyistä. Joissakin yhtiöissä johdon palkkiot ovat kohtuuttomia. Arkkipiispa Jukka Paarma on mielestäni sanonut hyvin: Tällaiset huippupalkat ja -optiot rapauttavat yhteiskuntamoraalia ja niiden sijaan tarvittaisiin oikeudenmukaisuutta, yhteisöllisyyttä ja heikoimmasta lenkistä huolehtimista.

 

Hallitus on omalta osaltaan halunnut varmistaa, ettei laman maksajiksi joudu kaikkein heikoimmassa asemassa olevat kansalaiset ja siksi sosiaaliturvaan ei tule minkäänlaisia heikennyksiä. Lisäksi vanhuspalvelulain toimeenpanoon, omaishoidon tukipalvelujen kehittämiseen, lastensuojelun kehittämiseen sekä oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen on tulossa lisärahoitusta.

 

Kun yhteiskunnassa puhutaan talkoista, kaikkien pitää niihin osallistua, ei ainoastaan tavallisten kansalaisten ja työntekijöiden. Tätä on vaadittava yritysjohtajiltakin. Ahneus ja itsekäs oman edun tavoittelu on saanut liian suuren jalansijan. Yrityksille ei tunnu riittävän enää normaali voitollinen tulos, vaan joka vuosi on saatava enemmän ja enemmän voittoa. Hyvin menestyvissä yrityksissäkin työntekijöitä pelotellaan sillä, että jos tuotto ei kasva, yritys muuttaa ulkomaille. Tämä on sitä yhteiskuntamme moraalia rapauttavaa ahneutta. Toivon, että yhteisöllisyys ja välittäminen voittavat itsekkyyden ja ahneuden.

 

Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen