Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat edelleen lisääntyneet!

Nuorten mielenterveysongelmat ja niistä johtuvat työkyvyttömyyseläkkeet ovat lisääntyneet koko 2000-luvun ajan. Vuonna 2011 yhteensä 2 040 alle 30-vuotiasta nuorta siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveysongelmien vuoksi. Kelan kuntoutuspalveluja sai mielenterveysongelmien takia samana vuonna 4 315 alle 30-vuotiasta.

Ilmiön taustalla on monia syitä. Eräs keskeinen syy on yhteiskunnan nopea muutos sekä nuoria kohtaan jatkuvasti kovenevat vaatimukset. Jos nuori ei saa perheeltään ja läheisiltään tukea, tarvitaan yhteiskunnan suojaverkkoja. Suojaverkot ovat tällä hetkellä liian harvat ja moni putoaa verkon läpi sairastumiseen tai syrjäytymiseen. Ns. ”reunalla olevat” nuoret tulisi tunnistaa aikaisemmin ja auttaa heitä ajoissa. Tämä olisi nuoren itsensä kannalta parasta ja samalla myös yhteiskunnalle kaikkein edullisinta.

Esimerkiksi pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevalla nuorella on kolme kertaa suurempi riski jäädä ”ulkopuolella olevien” ryhmään kuin keskiasteen koulutuksen saaneella. Huono-osaisuus kasaantuu helposti ja muuttuu ylisukupolviseksi. Suomessa on perheitä, joissa elämänhallinnan ongelmia ja syrjäytymistä on jopa kolmessa sukupolvessa.

Koulupinnaus, kiusaaminen, ilkivalta, huono koulumenestys ja päihteet ovat keskeisiä syrjäytymisen merkkejä ja riskitekijöitä. Kouluissa tulisi olla valmiuksia puuttua näihin asioihin muutenkin kuin pelkästään rangaistuksia miettimällä. Näiden ilmiöiden takaa löytyy yllättävän usein oppimis- ja tarkkaavaisuushäiriöitä, joihin ei ole puututtu ajoissa. Perinteisen kouluterveydenhuollon ja opiskelijaterveydenhuollon rinnalle tulisi peruspalveluihin saada entistä enemmän psykiatrisen sairaanhoitajan palveluita. Tutkimusten mukaan psykiatrisen sairaanhoitajan oikea-aikainen apua on usein riittävä toimenpide nuoren mielenterveysongelmissa.  

Kunnissa on nyt korkea aika ottaa vakavasti nuorisotakuun velvoitteet. Edelleenkin monessa kunnassa odotetaan ministeriöstä valmista mallia, vaikka tavoitteena on, että kunnat lähtevät itse rakentamaan omiin olosuhteisiinsa soveltuvia toimintatapoja nuorisotakuun toteuttamiseksi.

Jo oireileva, sairastunut tai syrjäytynyt nuori tarvitsee kuntoutuspalveluja, joiden tavoitteena on saada hänet takaisin ns. normaaliin elämään. Ongelmana on usein kuntoutuksen aloituksen viivästyminen. Kelan kuntoutuspäätökset tulevat nopeasti, mutta kuntoutustarve tunnistetaan peruspalveluissa liian myöhään. Mitä pidemmälle kuntoutus siirtyy, sen vaikeammaksi ja pitkäkestoisemmaksi se muuttuu.

Kela järjestää nuorille esimerkiksi mielenterveyteen ja käyttäytymishäiriöihin liittyviä kursseja, ammatillista kuntoutusta sekä työhön valmennusta. Kuntoutuspsykoterapia on osoittautunut tehokkaaksi työmuodoksi. Psykoterapian käyttö on vähentänyt sairauspäivärahalla olevien määrää sekä depressiolääkkeiden käyttöä. Valitettavasti terapian omavastuu (jopa 600 – 2 000 euroa vuodessa) voi olla esteenä sen käytölle. Koska julkisia psykoterapiapalveluita ei juuri ole, yksityiset palveluntuottajat voivat hinnoitella työnsä haluamansa mukaan. Korvaustaksoja korotettaessa riskinä voi olla, että terapeutit nostavat hintoja. Tämä onkin hyvä esimerkki monikanavarahoituksen ongelmista. Meidän sosialidemokraattien tavoitteena tulee olla se, että kaikki terveyspalveluiden rahoitus ohjautuu jatkossa kunnille ja julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat ensisijaisia.

Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen