Minulla ja avustajallani Pirjo Gerdtillä oli tamperelainen peruskoulun 9-luokkalainen Nella Laurikkala kahden viikon työelämään tutustumisjaksolla marraskuun lopulla. Minulta usein kysytään eduskuntatyöstä ja ajattelin tässä kolumnissa antaa Nellan puhua. Nellan luvalla lainaan hänen loppuarvioinnistaan muutamia ajatuksia:
"Ajattelin tietäväni eduskunnasta paljon jo ennen harjoitteluani siellä. Osoittautui, että olin ilmeisen väärässä ja niin ovat monet muutkin, jotka kertovat vankkoja mielipiteitään eduskunnan toiminnasta faktoina. Etukäteen ajattelin, että tunnelma on arvokas ja jäykkä, ihmiset ovat asiallisia ja pitävät itseään ylempiarvoisina käydessään lukuisissa kokouksissa keskustelemassa lainsäädännöstä ja uusia ja ulkopuolisia katsotaan pistelevän arvostelevasti. Osa ajatuksistani kumoutui täysin, mutta jotkut asiat yllättivät olemalla juuri kuten olin kuvitellut.
Ensinnäkin ilmapiiri eduskunnassa yllätti minut ja helpotuin huomattavasti kun huomasin ihmisten olevan ystävällisiä aivan tuntemattomalle nuorelle. Talohan on suuri ja ihmisiä niin paljon, ettei kaikkia voi millään tuntea. Tästä huolimatta jokainen käytävällä vastaan tuleva ihminen – niin avustaja, edustaja, huoltomies kuin siivooja – tervehtii ystävällisesti tai avaa tarvittaessa oven. Arvokkuus, joka erottaa eduskunnan normaalista työyhteisöstä, on ystävällisyydestä huolimatta selkeästi havaittavissa. Kaikki, jotka ovat eduskunnassa, joko alitajuisesti tai tietoisesti tuntevat olevansa tärkeitä ja tarkasti sinne valittuja ja jollakin tavalla erikoisia. Se ei kuitenkaan ainakaan tapaamieni henkilöiden kohdalla ilmennyt ylimielisyytenä, vaan ainoastaan panostuksena työhön, siisteytenä ja asiallisuutena.
Kansanedustajan päivä koostuu, kuten olin aavistanutkin, paljolti kokouksista. Opin kuitenkin, että kokousten kaava ja muodollisuus vaihtelee. Joissakin kokouksissa on vain oman eduskuntaryhmän jäseniä, joissakin on monista eri puolueista. Myös avustajilla on omia kokouksiaan ja he osallistuvat joihinkin samoihin kokouksiin kuin edustajat. En ymmärtänyt aluksi näiden kaikkien kokousten tarkoitusta, mutta sekin selvisi vähitellen. Esimerkiksi ryhmäkokouksissa eduskuntaryhmä valitsee yhteisen linjan, jotta heidän mielipiteensä eivät eriäisi täysistunnossa. Samaa tarkoitusta varten samaan valiokuntaan kuuluvat saman puolueen edustajat pitävät kokouksia päättääkseen yhteisen kantansa valiokunnan asioista.
Kokoukset olivat tietyiltä osin yhtä jäykkiä ja muodollisia kuin olin olettanutkin, esimerkiksi puheenvuorojen jakaminen tapahtui puheenjohtajan osalta yhtä tarkasti kuin täysistunnossakin. Muuten kokous ei sujuisikaan vaan luisuisi leppoisaan jutusteluun eikä asioista saataisi päätettyä. Käsitykseni siis muuttuivat aika paljon vain seuraamalla ihmisten työskentelyä ja kokouksia eduskunnassa ja paljon jäi vielä näkemättä ja tajuamatta. Erityisen vaikutuksen teki se, että kansanedustajien työstä suuri osa on todella ihmisistä välittämistä. Yhtä vierailuryhmää varten valmistaudutaan ja järjestellään paikkoja valtavasti ja joulukortteja lähetetään mieletön määrä. Toki kaikki tämä on vaalityötä, mutta juuri ihmisten huomioiminen tekee vaikutuksen. Monet valittavat, kuinka kansanedustajat ovat turhia ja heillä on liian pitkät lomat ja liian suuri palkka, mutta heidän pitäisi vain nähdä työtä hieman lähempää ja ajatella hieman tarkemmin. Varsinkin monille nuorille eduskunta edustaa jotakin suurta, hienoa ja osittain ymmärtämätöntä, joten olisi hienoa jos kaikki saisivat yhtä hyvän tilaisuuden kuin minä nähdä ja jopa olla osana eduskunnan toimintaa."
Näin Nella koki eduskuntatyön. Toivon, että jokainen eduskunnasta tietoa kaipaava ottaisi rohkeasti yhteyttä. Vastaamme mielellämme kansalaisten kysymyksiin, sillä olemme kansalaisia varten. Eduskunnan sivuilta saa runsaasti tietoa, muun muassa kansaedustajien puheenvuoroista, aloitteista ja muista valtiopäivätoimista. Kannattaa käydä katsomassa.
Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
kansanedustaja (sd)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti