Ikäihmisten ja työttömien asemaa parannetaan lainsäädännöllä!

Viime viikolla eduskunnassa hyväksyttiin useita työttömän työnhakijan asemaa parantavia ja työllistymistä edistäviä lainsäädännöllisiä toimenpiteitä. Muutokset tähtäävät työttömyysturvajärjestelmän yksinkertaistamiseen ja kannustavuuden lisäämiseen sekä pitkäaikaistyöttömän aseman parantamiseen.

 

Erityisen myönteinen ja pitkään odotettu uudistus on työmarkkinatuen saajan puolison tulojen perusteella suoritettavasta tarveharkinnasta luopuminen. Tämä parantaa työttömän perheen taloudellista asemaa ja lisää sukupuolten välistä tasa-arvoa. Yli 80 prosenttia ilman työmarkkinatukea puolison tulojen tarveharkinnan johdosta jääneistä on ollut naisia. Puolison tuloihin perustuvan tarveharkinnan poistaminen kannustaa työn vastaanottamiseen silloin, kun molemmat saavat työmarkkinatukea. Heidän kohdallaan työmarkkinatuen sidonnaisuus puolison tuloihin on merkinnyt perheen muiden tulojen pienentymisen, kun töitä on otettu vastaan.

 

Toinen tärkeä muutos on asumistuen tarkistuksen lykkääminen nykyisestä kolmesta kuukaudesta kuuteen kuukauteen pitkäaikaistyöttömän työllistyessä. Tämä muutos kannustaa vastaanottamaan työtä, kun asumistuki ei heti työllistymisen jälkeen pienene. Lomakorvausten jaksotusten poisto parantaa monen työttömäksi joutuneen toimeentuloa työttömyyden alussa. Poistosta hyötyvät erityisesti lyhyitä määräaikaisia työsuhteita tekevät työntekijät.

 

Erittäin merkittävä asia on pitkäaikaistyöttömien kuntakokeiluun osallistuvissa kunnissa (Pohjois-Karjalassa Lieksa, Outokumpu ja Joensuu) käynnistyvä kolmen vuoden työllistymisrahakokeilu. Se tarkoittaa yhden kuukauden työmarkkinatuen suuruisen summan maksamista työllistyvälle pitkäaikaistyöttömälle, joka ottaa vastaan vähintään kolme kuukautta kestävän työn. Työllistymisrahaa ei kuitenkaan edelleenkään saa palkkatuettuun työhön siirryttäessä. Tämä puute olisi jatkossa syytä korjata. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottikin työllistymisbonuksen laajentamista koskemaan myös palkkatuettua työtä.

 

Ennen joulua hyväksytään eduskunnassa myös laki ikääntyvän väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (ns. vanhuspalvelulaki). Lain tarkoitus on tukea ikääntyvän väestön hyvinvointia sekä parantaa heidän mahdollisuutta osallistua elinoloihinsa vaikuttavien päätösten valmisteluun ja palvelujen kehittämiseen. Lisäksi lain tarkoitus on parantaa iäkkään henkilön mahdollisuutta saada laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja sekä vahvistaa hänen mahdollisuuttaan vaikuttaa hänelle järjestettävien palvelujen sisältöön ja toteuttamistapaan.

 

Laissa korostetaan, että ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemista sekä henkilöiden tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalvelujen laadukasta järjestämistä varten on oltava riittävästi monipuolista asiantuntemusta. Asiantuntemuksella tarkoitetaan erityisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, gerontologisen hoito- ja sosiaalityön, geriatrian, turvallisen lääkehoidon, ravitsemuksen, monialaisen kuntoutuksen sekä suun terveydenhuollon asiantuntemusta. Käytännössä tämä tarkoittaa myös sen ymmärtämistä, ettei ikäihmisiä voi hoitaa kuka tahansa, eikä käsiparien määrä yksin riitä laadukkaaseen hoitoon. Kaikilla työntekijöillä on oltava riittävä koulutus ja ammattitaito. Sen lisäksi tarvitaan vielä edellä mainittuja erityisasiantuntijoita.

 

Toivottavasti kunnat ja kunnalliset päättäjät ymmärtävät, että lain täytäntöönpanon myötä voidaan hillitä vanhustenhuollon kustannusten kasvua erityisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä palvelurakenteen muutokseen tähtäävillä toimilla. Tutkimusten perusteella iäkkäiden henkilöiden terveyden ja toimintakyvyn paraneminen alentaa laitoshoidon tarvetta ja vähentää vanhustenhuollon kokonaismenojen kasvua merkittävästi. Erityisesti pitkäaikaishoidon ennaltaehkäisyllä ja myöhäistämisellä on merkittäviä kustannusvaikutuksia pitkällä aikavälillä. Kunnat voivat tämän lain järkevällä täytäntöönpanolla vaikuttaa olennaisesti tulevaan kustannuskehitykseen.

 

Merja Mäkisalo-Ropponen

kansanedustaja (sd)