Pohjois-Karjalan tulevaisuuden tukipilarit

Pohjois-Karjalan tulevaisuutta on rakennettava mielestäni muutaman selkeän tukipilarin varaan. Näitä ovat muun muassa rajan läheisyys, matkailu, laadukas koulutustarjonta ja ikäosaaminen – unohtamatta toki maa- ja metsätaloutta sekä perusteollisuutta.

Venäjän rajan läheisyys antaa mahdollisuuden matkailun ja kaupan volyymin lisäämiselle. Venäjältä Pohjois-Karjalaan suuntautuvan matkailun lisääminen edellyttää toimivia rajanylityspalveluita. Valtion lisätalousarviossa Niiralan raja-aseman toiminnan tehostamiseen myönnetty rahoitus on erittäin tärkeää. Matkailijoiden saamiseksi Pohjois-Karjalaan on matkailukohteiden monipuolisuuteen ja kiinnostavuuteen kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Kolin kehittäminen tulee olla keskeisellä sijalla matkailustrategiaamme. Lisäksi  Joensuun kehittäminen kiinnostavaksi matkailukohteeksi edellyttää panostuksia. Onneksi valtion talousarviossa Kasvitieteellinen puutarha Botania sai lisäavustusta toiminnan turvaamiseen. Botania on ja tulee kehittämistoiminnan jälkeen entistä selkeämmin olemaan eräs keskeisiä matkailuvalttejamme. Joensuun kaupunkikuvan kannalta vanhojen puurakennusten säilyttäminen on tärkeää, mikäli niihin saadaan järkevää toimintaa. Taitokortteli, joka tunnetaan hyvänä matkailukohteena ympäri maata, on erinomainen esimerkki upeasta innovaatiosta.

Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen määrää ei voida päättää ainoastaan ikäluokkien suuruutta tarkastelemalla. Pohjois-Karjalan ammatillisen koulutuksen laatu on niin korkeatasoista, että voimme hyvin olettaa opiskelijoiden haluavan tulla myös Pohjois-Karjalan ulkopuolelta tänne. Olen jo pitkään ihmetellyt Etelä-Suomi keskeistä ajattelua koulutuspolitiikassa. Kukaan ei kummastele, jos nuori on lähdössä Itä-Suomesta opiskelemaan muualle Suomeen, mutta koulutuspoliittisesti tuntuu olevan mahdoton ajatus, että joku tulisi Etelä-Suomesta opiskelemaan Pohjois-Karjalaan. Koulutuksen laatua tarkastelemalla Pohjois-Karjalassa toteutettua koulutusta kannattaa tarjota laajemmallekin. Nuorisotakuun toteutuminen ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen edellyttävät laadukasta koulutusta ja sitä meillä on tarjottavana. Osoituksena tästä on Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun erinomaiset tulokset korkeakoulujen arviointineuvoston auditoinnissa. Yhtä hyviä arviointituloksia kuin mitä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu sai, on saanut vain yksi toinen korkeakoulu koko Suomessa. Koulutuksen korkeasta laadusta kertoo sekin, että Kiinan valtio on ostamassa sairaanhoitajien jatkokoulutusta Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta.

Ikäosaamista emme ole osanneet vielä edes markkinoida muualle. Edellisessä työssäni kiersin ympäri Suomea kouluttamassa erilaisia hoitoyhteisöjä. Siinä työssäni huomasin, että monessa asiassa Pohjois-Karjala on edellä kävijä. Jostain syystä emme ole osanneet tarpeeksi hyödyntää tätä osaamista.

Pohjois-Karjalan kilpailukyvyn säilyttäminen kovenevilla markkinoilla edellyttää hyviä liikenneyhteyksiä. Juna- ja lentovuoroja on oltava riittävästi ja tieliikenteen edellytyksistä on pidettävä huolta. Suurin ongelmamme on Valtatie 23, jonka korjaukseen on onneksi varattu valtion talousarviossa ensi vuodelle 5 miljoonaa euroa. Sillä ei vielä kovin paljon saada aikaan. Tärkeintä on, että tien kunnostaminen käynnistyy. Jatkossa on helpompi pitää huolta, että kunnostustyöt jatkuvat.

Taloustilanteen kiristyessä on entistä tärkeämpää, että ostamme kotimaisia tuotteita ja palveluita. Oman maakunnan yrittäjiä voidaan tukea omilla valinnoilla ja ostopäätöksillä. Jokainen tänne tuleva ja täällä pysyvä euro on tärkeä. Jokainen meistä toimii myös maakunnan mainoksena. Haasteellisista ajoista huolimatta, meidän on rakennettava myönteistä mielikuvaa maakunnastamme. Ruikuttaminen ja valittaminen eivät edistä asiaamme.

Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)