Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta tekee joka kesä
tutustumismatkan johonkin valiokunnan kannalta mielenkiintoiseen kohteeseen
Suomessa. Tänä kesänä, 14. - 15.8. valiokunta vieraili Pohjois-Karjalassa. Valiokunnan
seitsemästätoista jäsenestä matkalla oli mukana yksitoista sekä lisäksi kaksi
valiokuntaneuvosta.
Ensimmäisenä päivänä kävimme tutustumassa Sortavalaan ja
Venäjä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja sen haasteisiin. Anu
Vehviläistä ja minua lukuun ottamatta kukaan valiokunnan jäsenistä ei ollut
aiemmin käynyt Sortavalassa. Itse olen aiempina vuosina ollut sekä Petroskoissa
että Sortavalassa kouluttamassa sikäläisiä sosiaali- ja terveysalan
ammattilaisia useammassakin hankkeessa, mutta edellisestä käynnistäni oli
kulunut jo joitakin vuosia.
Sortavala näytti meille parhaat puolensa niin sään kuin
järjestetyn ohjelmankin suhteen. Kierros sairaalassa sekä keskustelut
sikäläisten asiantuntijoiden ja ministeriön edustajien kanssa vakuuttivat minut
siitä, että muutamassa vuodessa sosiaali- ja terveydenhuollossa on Sortavalan
alueella otettu suuria edistysaskeleita. Monet valiokuntakollegani sanoivat,
että heidän ennakko-oletuksensa Sortavalan kaupungista ja sen sosiaali- ja
terveydenhuollosta olivat negatiivisempia kuin miltä tilanne paikan päällä
näytti.
Kotimatkalla kävimme Tohmajärven terveyskeskuksessa
kuuntelemassa kunnan päättäjien toiveita ja ajatuksia. Parasta tässä käynnissä
oli kuitenkin tutustuminen etäteknologian käyttöön. Tohmajärven
terveyskeskuksen hoivaosastolla on laitteisto, jonka avulla hoitohenkilökunta
voi olla etäyhteydessä Kiteellä olevaan päivystävään lääkäriin. Potilas istuu
näyttöruudun ja videokameran edessä ja keskustelee näköyhteydessä lääkärin
kanssa. Sairaanhoitaja voi ohjata laitteistoon kytkettyä stetoskooppia ja
korvalamppua siten, että lääkäri pystyy kuunteleman sydänäänet, katsomaan
korvat jne. Laite on niin tarkka, että diagnoosin tekeminen on täysin
luotettavaa. Varusteena on myös dokumenttikamera, jonka avulla lääkärille
voidaan näyttää sydänfilmit ja jopa ihottumat.
Tulevaisuudessa tämän kaltainen laite tulee olemaan apuna
myös kotihoidossa sairaanhoitajan työvälineenä. Sairaanhoitaja voi olla
potilaan kanssa kotoa käsin yhteydessä hoitavaan lääkäriin. Tämä on erinomainen
esimerkki siitä, ettei lähipalvelujen kehittäminen tarkoita aina sitä, että
jokaisella kylällä pitää olla oma terveysasema ja lääkärin vastaanotto.
Lääkäripalveluita voidaan tuottaa edellä kuvatun tekniikan avulla tai
esimerkiksi kiertävänä vastaanottobussitoimintana.
Toisena päivänä valiokunnalle esiteltiin Pohjois-Karjalan
ja erityisesti Joensuun sosiaali- ja terveyspalvelujen hyviä käytäntöjä. Kaikki
asiat eivät toki ole Joensuun ja Pohjois-Karjalan sosiaali- ja
terveyspalveluissa riittävän hyvin, mutta kyllä meillä on paljon ylpeyden
aiheita. Olemme edelläkävijöitä esimerkiksi terveyden edistämistyössä,
sairauksien ennaltaehkäisyssä, ikäosaamisessa ja sähköisten tietojärjestelmien
kehittämisessä. Monessa asiassa meistä otetaan mallia muualla Suomessa.
On erittäin tärkeää, että sosiaali- ja terveydenhuollon
epäkohtia ja puutteita tuodaan esille mediassa. Kunpa osaisimme myös enemmän
arvostaa ja iloita siitä, mitä meillä on hyvin.
Valiokunnan vierailun kruunasi tutustuminen
Taitokortteliin ja Perhetaloon sekä Motoran lasten kansantanssiesitys.
Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti