Henkilöstömitoitusten avulla on mahdollisuus saada
perusedellytykset kuntoon laadukkaalle hoito- ja hoivatyölle. Jokainen voi
ymmärtää, että jos hoitoyhteisössä esimerkiksi kahtakymmentä täysin autettavaa
ikäihmistä on aamuvuorossa hoitamassa kaksi hoitajaa, hoidon laatu ei voi olla
kovin korkea. Asetuksen avulla on tarkoitus saada tämän kaltaiset räikeät
tilanteet poistumaan. Suositukset eivät ole ohjanneet kaikkia kuntia riittävästi
tässä asiassa.
Mitoitusten rinnalla on kuitenkin kiinnitettävä huomiota
myös henkilökunnan ammattitaitoon ja osaamiseen. Olen entisessä ammatissani
kiertänyt kymmenen vuotta suomalaisia hoitoyhteisöjä kouluttamassa ja
auditoimassa kuntouttavaa hoitotyötä. Voin todeta, ettei henkilökunnan määrä
ole aina ratkaiseva. Hyvin resursoidussa hoitoyhteisössä voi olla
huonolaatuista ja laitostavaa hoitoa ja huonommin resursoidussa hoitoyhteisössä
laadukasta kuntouttavaa hoitoa. Kysymys on resurssien lisäksi henkilökunnan
asenteista, ammattitaidosta ja johtamisesta.
Vanhuspalvelulain toteutuminen edellyttää sosiaali- ja
terveysalan koulutuksen kehittämistä. Koulutuksessa on tällä hetkellä liian
vähän esimerkiksi muistisairaiden hoitoon liittyvää opetusta. Muistiliiton pari
vuotta sitten tekemän selvityksen mukaan tilanne terveydenhoitoalan
perusopinnoissa on muistihäiriö- ja dementiatyön opintojen osalta
huolestuttava. Joissakin oppilaitoksissa lähihoitajien perusopinnoissa
dementiaa ja muistisairauksia käsittelevät aiheet käydään lyhyesti läpi osana
muita vanhustyön opintoja. Valmistuva hoitaja ei saa missään opintojensa
vaiheessa syventävää tietoa muistisairauksista ja muistisairauksien hoidosta.
Joissakin ammattikorkeakouluissa sairaanhoitajaksi voi valmistua niin, että
muistisairauksien hoitoon liittyvää opetusta on ollut vain kymmenen oppitunnin
verran.
Tällä hetkellä muistisairaat ihmiset joutuvat kuntouttavan
hoidon puutteiden takia noin kaksi vuotta liian aikaisin raskaaseen
laitoshoitoon. Laitoshoidossa nykyiset hoitokäytännöt tekevät muistisairaista
ihmisistä vuodepotilaita. Vain hoitokäytäntöjä muuttamalla voidaan selviytyä
tulevaisuuden haasteista. Jos muistisairautta sairastavaa ihmistä ei ohjata
liikkumiseen ja omatoimisuuteen, hän unohtaa nämä taidot nopeasti.
Rauhoittavalla lääkkeellä voidaan viedä muistisairaalta ihmiseltä kokonaan
toimintakyky. Ammattitaitoinen henkilöstö kykenee ylläpitämään toimintakykyä ja
hoitaa muistisairautta sairastavien haasteellista käyttäytymistä (esimerkiksi
aggressiivisuutta) ilman rauhoittavaa lääkitystä.
Merja Mäkisalo-Ropponen
terveystieteiden tohtori, kansanedustaja (sd), Joensuu
Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti