Mediassa
käydyssä eutanasiakeskustelussa kaikki ovat samaa mieltä yhdestä keskeisestä
asiasta: Jokaisella meistä tulee olla oikeus inhimilliseen ja arvokkaaseen
kuolemaan. Se ei valitettavasti toteudu tämän päivän Suomessa ja onneksi käydyn
keskustelun avulla on nostettu esille saattohoidon ja erityisesti kivun hoidon
puutteet.
Keskustelussa
on korostunut myös ihmisen oman tahdon merkitys. Jo tällä hetkellä laki
potilaan asemasta ja oikeuksista korostaa sitä, että hoitoratkaisut on tehtävä
yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Laki edellyttää potilaan tahdon kuulemista
ja itsemääräämisoikeuden kunnioittamista.
Jokainen
meistä voi oikeustoimikelpoisena ollessaan laatia hoitotahdon, ns. hoitotestamentin.
Hoitotahdossaan ihminen ilmaisee tahtonsa sellaisen tilanteen varalle, jossa
hän ei kykene päätöksentekoon vakavan sairauden, onnettomuuden tai muun
vastaavan syyn vuoksi. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. Siitä
voidaan poiketa vain, jos on vahva syy epäillä, että se on perustunut potilaan
väärään käsitykseen esimerkiksi sairauden luonteesta ja hoitoon liittyvistä
seikoista, tai jos on ilmeistä, että potilaan tahto on muuttunut.
Hoitotahtolomakkeita
on monenlaisia. Useimmissa niistä kysytään myös suhtautumista riittävään
kivunhoitoon. Itselläni on hoitotahto, jossa olen valinnut kohdan: ”Päätettäessä
hoidostani pidän tärkeämpänä elämäni laadun varmistamista kuin pitkittämistä.
Minulle on tämän vuoksi annettava riittävä oireenmukainen hoito (esimerkiksi kipulääkitys)
riippumatta sen vaikutuksesta elinaikani pituuteen.” En halua aktiivista
eutanasiaa, mutta haluan kivuttomuutta. Se on mahdollista nykyisillä lääketieteen
ja muun hoidon menetelmillä, mikäli ammattitaitoista henkilökuntaa on
riittävästi.
Perinteisesti
hoitotahdolla ymmärretään tahdonilmaisua, jossa henkilö antaa määräyksiä
lähinnä kuolemaansa edeltävästä loppuajan hoidosta. Elämä esimerkiksi
oikeudellisesti toimintakyvyttömänä ihmisenä voi kuitenkin jatkua varsin pitkään
esimerkiksi etenevän muistisairauden johdosta ja sisältää useita erimuotoisia
ja – asteisia hoito- ja hoivapäätöksiä. Tämän vuoksi Muistiliiton näkemyksen
mukaan hoitotahdosta tulee mahdollisuus antaa muunkinlaisia ohjeita halutusta
hoidosta ja hoivasta. Hoitotahto voi sisältää toiveita esimerkiksi hoitopaikan
valinnasta ja hoidon ja hoivan arkeen liittyvistä seikoista (esimerkiksi ruokailutottumukset,
pyhäpäivien vietto, tärkeiden arvojen toteutuminen, suhteutuminen alkoholin
käyttöön).
Tällainen
hoitotahto varmistaa yksilöllisen ja ihmisarvonmukaisen elämän. Tällaiseen hoitotahtoon
voi tutustua muun muassa Muistiliiton sivuilta www.muistiliitto.fi
Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja
(sd)
Muistiliiton
puheenjohtaja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti