Hoitotahto varmistaa itsemääräämisoikeuden toteutumisen

Mediassa käydyssä eutanasiakeskustelussa kaikki ovat samaa mieltä yhdestä keskeisestä asiasta: Jokaisella meistä tulee olla oikeus inhimilliseen ja arvokkaaseen kuolemaan. Se ei valitettavasti toteudu tämän päivän Suomessa ja onneksi käydyn keskustelun avulla on nostettu esille saattohoidon ja erityisesti kivun hoidon puutteet.

Keskustelussa on korostunut myös ihmisen oman tahdon merkitys. Jo tällä hetkellä laki potilaan asemasta ja oikeuksista korostaa sitä, että hoitoratkaisut on tehtävä yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Laki edellyttää potilaan tahdon kuulemista ja itsemääräämisoikeuden kunnioittamista.

Jokainen meistä voi oikeustoimikelpoisena ollessaan laatia hoitotahdon, ns. hoitotestamentin. Hoitotahdossaan ihminen ilmaisee tahtonsa sellaisen tilanteen varalle, jossa hän ei kykene päätöksentekoon vakavan sairauden, onnettomuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. Siitä voidaan poiketa vain, jos on vahva syy epäillä, että se on perustunut potilaan väärään käsitykseen esimerkiksi sairauden luonteesta ja hoitoon liittyvistä seikoista, tai jos on ilmeistä, että potilaan tahto on muuttunut.

Hoitotahtolomakkeita on monenlaisia. Useimmissa niistä kysytään myös suhtautumista riittävään kivunhoitoon. Itselläni on hoitotahto, jossa olen valinnut kohdan: ”Päätettäessä hoidostani pidän tärkeämpänä elämäni laadun varmistamista kuin pitkittämistä. Minulle on tämän vuoksi annettava riittävä oireenmukainen hoito (esimerkiksi kipulääkitys) riippumatta sen vaikutuksesta elinaikani pituuteen.” En halua aktiivista eutanasiaa, mutta haluan kivuttomuutta. Se on mahdollista nykyisillä lääketieteen ja muun hoidon menetelmillä, mikäli ammattitaitoista henkilökuntaa on riittävästi.

Perinteisesti hoitotahdolla ymmärretään tahdonilmaisua, jossa henkilö antaa määräyksiä lähinnä kuolemaansa edeltävästä loppuajan hoidosta. Elämä esimerkiksi oikeudellisesti toimintakyvyttömänä ihmisenä voi kuitenkin jatkua varsin pitkään esimerkiksi etenevän muistisairauden johdosta ja sisältää useita erimuotoisia ja – asteisia hoito- ja hoivapäätöksiä. Tämän vuoksi Muistiliiton näkemyksen mukaan hoitotahdosta tulee mahdollisuus antaa muunkinlaisia ohjeita halutusta hoidosta ja hoivasta. Hoitotahto voi sisältää toiveita esimerkiksi hoitopaikan valinnasta ja hoidon ja hoivan arkeen liittyvistä seikoista (esimerkiksi ruokailutottumukset, pyhäpäivien vietto, tärkeiden arvojen toteutuminen, suhteutuminen alkoholin käyttöön).

Tällainen hoitotahto varmistaa yksilöllisen ja ihmisarvonmukaisen elämän. Tällaiseen hoitotahtoon voi tutustua muun muassa Muistiliiton sivuilta www.muistiliitto.fi

Merja Mäkisalo-Ropponen

kansanedustaja (sd)

Muistiliiton puheenjohtaja