Terveyden edistämiseen, ennaltaehkäisyyn ja kuntouttavaan toimintaan suunnatut rahat ovat aina investointia tulevaisuuteen. Terveyden edistäminen ei ole vain sosiaali- ja terveystoimen asia, vaan se kuuluu kaikille. Terveyden edistämisen ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden avulla on mahdollista saada esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeet, lastensuojelun tarve tai syrjäytyminen vähenemään. Samalla vähennetään valtion kestävyysvajetta.
Hankalaksi asian tekee se, että ennaltaehkäisevien toimintojen vaikuttavuus tulee näkyviin vasta pienellä viiveellä. Emme voi jättää hoitamatta nyt hoidossa olevia ihmisiä, mutta panostamalla riittävästi ennaltaehkäisyyn huomaamme raskaiden ja kalliiden toimenpiteiden tarpeen vähenevän vähitellen. Valitettavasti tietyn ajan nämä päällekkäiset toiminnot saattavat aiheuttaa lisäkustannuksia. Sen takia onkin surullista, ettei tätä suunnan muutosta tehty taloudellisesti parempina aikoina.
Resurssien lisääminen tietyille toimialueille on tärkeää, mutta se ei nyt yksin riitä. Tarvitaan myös rakenteellisia ja toiminnallisia uudistuksia. Rakenteiden uudistaminen on aloitettava kuntarakenneuudistuksesta, mikä ei tarkoita pelkästään kuntarajojen siirtämistä, vaan syvällisempää rakenteiden muuttamista. Kuntarakenneuudistuksen jälkeen on edettävä palvelurakenneuudistukseen. Tarkoitus on vahvistaa perusterveyden- ja sosiaalihuoltoa yhdessä. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon rajapintoja on tarkasteltava uudelleen. Terveydenhuollon palvelurakenneuudistus on toteutettava perusterveydenhuoltojohtoisesti. Erikoissairaanhoidon toteutus arvioidaan vasta perusterveydenhuollon rakenteiden selkiytymisen jälkeen.
Uusimpien tutkimusten mukaan kansalaiset ovat eriarvoistuneet myös terveyden suhteen. Mitä parempi elintaso, sen parempi terveys. Terveyden eriarvoistumiseen on monia syitä, mutta yksi keskeinen selittävä tekijä on terveyskeskusten toimimattomuus. 80 % suomalaisista asuu sellaisten terveyskeskusten alueella, joissa lääkäriaikaa joutuu odottamaan yli kaksi viikkoa. Hyvätuloisilla on mahdollisuus hakeutua yksityisiin palveluihin, mutta heikommassa taloudellisessa asemassa oleville tämä ei ole mahdollista. Professori Pekka Puska on todennut, että terveyskeskuksista on tullut toisen luokan terveyspalveluita niiden jäätyä työterveyshuollon ja yksityisten lääkäriasemien varjoon. Näin ei voi jatkua.
Eräs tärkeimmistä palvelurakenteen uudistuksista on ikäihmisten hoidon laitoskeskeisyyden purkaminen. Tämä edellyttää ajattelutavan muutosta ammattihenkilöissä, päättäjissä ja kansalaisissa. Se on mahdollista muun muassa kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen toimintoja kehittämällä kuntouttavan hoidon suuntaan. Tämän toteuttamiseksi vanhuspalvelulaki on saatava nopeasti. Ministeriöiden ja asiantuntijoiden laatusuositukset eivät ole antaneet riittävää sysäystä kunnille korjata ikäihmisten hoidon ja hoivan puutteita. Jos saamme vanhuspalvelulain myötä ikääntyvien kansalaisten ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan asianmukaiselle tasolle, tulemme hyvin selviytymään kansakunnan ikääntymisestä aiheutuvista haasteista.
Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti