Alkoholijuomien kulutuksen rakenne on muuttunut mietoja alkoholijuomia suosivaksi. Mallasjuomien, pääosin keskioluen kulutus on kasvanut selvästi ja se muodostaa lähes puolet kaikesta alkoholinkulutuksesta. Alkoholin käyttö on siirtynyt ravintoloista yhä enemmän koteihin sekä muihin tiloihin ja tilaisuuksiin.
Nuorten alkoholin käytössä on tapahtunut myös muutoksia. Positiivista on, että täysin raittiiden nuorten määrä on hiukan lisääntynyt ja humala- ja alkoholikielteisyys on lisääntynyt. Tilastot ovat kuitenkin edelleen huolestuttavia. 12-vuotiaista 10 %, 14 vuotiaista 40 % ja 16-vuotiaista 75 % kertoo nauttivansa alkoholia ainakin silloin tällöin. Tosi humalaan vähintään kerran kuukaudessa juo 14 – 18-vuotiaista pojista 22 % ja tytöistä 21 %.
Laki kieltää alkoholin välittämisen alaikäiselle, myös omille lapsille. Jokaisen nuoresta välittävän aikuisen pitäisikin olla tarjoamatta alkoholijuomia edes täysikäisyyttä lähestyvälle nuorelle. Mitä myöhemmin nuori aloittaa alkoholikokeilut, sitä vähemmän hänelle tulee alkoholin kanssa ongelmia elämässään.
Vuonna 2009 sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla kirjattiin lähes 25 000 alkoholiin liittyvää hoitojaksoa. Alkoholi oli lisäksi mukana sivudiagnoosina yli 36 000 hoitojaksossa. Päivystyksessä työskentelevien mukaan pahimpia ovat viikonlopun yövuorot. Silloin jopa yli 75 % potilaista on humalassa tai muuten päihtynyt. Kesälomakaudella ei ole suurta eroa edes viikonpäivällä.
Alkoholin käyttö lisää rikollisuutta. 2000-luvulla poliisin tietoon tulleisiin henkirikoksiin syyllisiksi epäillyistä noin 60 % ja pahoinpitelyyn osallistuneista noin 65 % oli alkoholin vaikutuksen alaisia. Vuonna 2009 poliisin tietoon tuli yli 23 000 rattijuoppoustapausta. Samana vuonna liikenneonnettomuuksissa alkoholi oli mukana 80 kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa ja yli tuhannessa erilaisiin loukkaantumisiin johtaneissa onnettomuuksissa.
Alkoholi on vakava kansantaloudellinen ongelma. Sen käyttö aiheuttaa vuosittain noin miljardin euron välittömät kustannukset ja 3-6 miljardin euron välilliset kustannukset. Meidän kannattaa jo talouden tasapainottamisen näkökulmasta tehdä kaikki mahdolliset toimenpiteet alkoholinkäytön vähentämiseksi.
Jotain lainsäädännöllisiä tiukennuksia on viime vuosina tehty. Verotusta on kiristetty ja mainostamista rajoitettu. Nämä toimenpiteet eivät ole olleet riittäviä. Alkoholiveron edelleen korottaminen olisi tutkijoiden mukaan tehokkain keino vähentää alkoholin kulutusta. Kansalaisten asenteisiin vaikuttaminen on tärkeää. Yhteiskunnassamme on edelleen alkoholin käytön ihannointia. Alkoholin mielikuvamainonta tulisi kieltää, sillä mainokset vaikuttavat erityisesti nuoriin.
Merja Mäkisalo-Ropponen
Kansanedustaja (sd)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti