Joensuussa on otettu vanhuspalvelulain säädökset pääosin vakavasti.
Toimintoja on ryhdytty kehittämään ennaltaehkäisevään ja kuntouttavaan
suuntaan. Kotihoitoa on kehitetty systemaattisesti, joskin avomuotoista
päiväkuntoutusta ja kotiin annettavia kuntouttavia palveluita on vielä
lisättävä. Lisäksi laitoshoidon purkamiseksi on tehty selkeät suunnitelmat.
Olemme menossa oikeaan suuntaan, mutta yhdessä asiassa rikomme tällä hetkellä
selkeästi lakia. Meillä on laitoshoidossa eli terveyskeskusten vuodeosastoilla
ihmisiä, jotka eivät tarvitse laitoshoitoa. Vanhuspalvelulaissa on selkeästi
kirjattu, että ikäihmisiä saa hoitaa laitoshoidossa vain, jos siihen on
lääketieteelliset tai muut pätevät perusteet. Oikea asumis- ja hoitopaikka on
löydyttävä kolmessa kuukaudessa. Sekin on monelle ikäihmiselle toimintakyvyn
säilymisen kannalta liian pitkä aika, sillä laitos laitostaa nopeasti
riippumatta hoidon tasosta. Tehostetun palveluasumisen paikkojen puute ei ole
riittävä syy pitää ihmisiä laitoshoidossa. Tällaisessa tilanteessa kaupungin on
hankittava asiakkaan tarpeiden mukainen asumis- ja hoitopaikka ostopalveluna.
Lokakuussa Joensuussa odotti vuodeosastoilla 48 henkilöä tehostetun palveluasumisen
paikkaa. Useampi heistä oli odottanut jo yli kolme kuukautta. Lisäksi kotona
oli 23 sellaista henkilöä, joiden turvallinen asumispaikka esimerkiksi
muistisairauden takia ei enää ole koti ja jotka eivät tarvitse myöskään vuodeosastohoitoa.
Yhteensä jonottajia oli siis 71.
Tilanne helpottuu maaliskuun alussa, kun Senioripihassa otetaan
käyttöön 45 uutta tehostetun palveluasumisen paikkaa. Nekään eivät kuitenkaan
riitä purkamaan olemassa olevaa jonoa. Tilanne helpottuu huomattavasti
loppusyksystä. Tuolloin Niinivaaralle valmistuu Sireenipiha, jossa on 60
asumis- ja hoitopaikkaa. Valitettavasti kaupungin talousarvioesityksessä ollaan
samaan aikaan vähentämässä 28 ostopalvelupaikkaa, joten ensi vuonna tilanne ei
parane. Olenkin joutunut kansanedustajana ohjaamaan useampia omaisia tekemään
valituksen aluevalvontaviranomaisille vanhuspalvelulain rikkomisesta.
Onneksi omaishoidon tukeen ollaan ensi vuoden
talousarvioesityksessä lisäämässä määrärahoja, mutta siihenkin toivoisin
rohkeampaa otetta. Sari Kehusmaan pari kuukautta sitten valmistuneessa
väitöskirjatutkimuksessa selkeästi osoitettiin, että omaishoito laskee
merkittävästi hoidon menoja. Ilman omaisten apua olisivat ikääntyneiden hoidon
menot vuosittain 2,8 miljardia euroa nykyistä suuremmat. Tutkimuksen mukaan
omaishoidon tukea olisi taloudellisesti perusteltua maksaa nykyistä useammalle
hoitajalle, koska tuen menot ovat vain pieni osa omaishoidolla saaduista
säästöistä. Tällä hetkellä sitovaa ja raskasta omaishoitotyötä tekee maassamme noin
60 000 hoitajaa, joista kolmannes on omaishoidon tuen ulkopuolella. Määrärahojen
vähäisyyden takia kymmeniä omaishoidon kriteerit täyttäviä henkilöitä on jäänyt
Joensuussakin omaishoidontuen ulkopuolelle.
Merja Mäkisalo-Ropponen
Joensuun kaupunginvaltuuston pj. (sd)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti